Oikein tehtynä puurakennus on pitkäaikainen hiilivarasto

Rakennusteollisuus kuluttaa vuosittain jopa 40% maailman raaka-aineista, ja nykyiset ennusteet väestönkasvusta ja kaupungistumisesta viittaavat siihen, että vuoteen 2050 mennessä maapallon rakennetun ympäristön pinta-ala tuplaantuu nykyisestä. Siksi ei olekaan yhdentekevää, miten ja mistä rakennusmateriaaleista rakennamme nyt ja tulevaisuudessa.

Jos päättäisimme tänä vuonna tehdä kaiken Suomen uudisrakennustuotannon massiivipuusta, vaatisi se 2 miljoonaa kuutiota puuta.

Siitä ei päästä mihinkään: rakentaminen ja asuminen ovat yksi eniten ympäristöä kuormittavista asioista. Rakentaminen ja rakennukset kuluttavat 30 % vuotuisesta energiasta ja aiheuttavat 25 % vuotuisuista kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan maapallon lämpenemisen hillitsemiseksi vaaditaan entistä järeämpiä toimia: nykyiset hiilidioksidipäästöt pitäisi puolittaa vain reilussa vuosikymmenessä, ja täysi hiilineutraalius pitäisi saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.

Myös uudet, aiempaa energiatehokkaammat rakennukset muuttavat tarkastelunäkökulmaa. Jos aiemmin rakennusten suurin ilmastolle aiheuttama kuorma oli käytönaikainen energiankulutus, nykyisten energiasäädösten aikana entistä isompi huomio kiinnittyy rakentamisen aikaiseen energiankulutukseen.

Rakennusmateriaalien käyttö vaatii paljon tehostamista, ja kokonaiset materiaaliryhmät ovat tarkastelun alla. Esimerkiksi sementinvalmistus tuottaa noin 5 % kaikista maailman kasvihuonepäästöistä, ja uusiutumattomien petrokemianteollisuuden tuotteiden käyttöä pitää tulevaisuudessa miettiä entistä tarkemmin.

Esimerkiksi sementinvalmistus tuottaa noin 5 % kaikista maailman kasvihuonepäästöistä

Puu on vastuullinen ja uusiutuva rakennusmateriaali

Uusiutumattomien rakennusmateriaalin rinnalla on myös paljon uusiutuvia materiaaleja, kuten puuta. Sen käyttö herättää paljon tunteita puolesta ja vastaan, mutta tutkimusten perusteella puu on yksi vähiten ilmastoa kuormittavista rakennusmateriaaleista.

Kasvaessaan puu sitoo itseensä ilman hiilidioksidia ja toimii näin ollen hiilinieluna. Suomessa on 1970-luvulta lähtien kasvanut enemmän puuta kuin mitä sitä on käytetty. Toki puun käyttökin on koko ajan kasvanut, mutta ei samassa määrin kun sen kasvu, eli puuta jää tällä hetkellä metsiin enemmän kun mitä sitä ehditään käyttää.

Kasvaessaan puu sitoo itseensä ilman hiilidioksidia ja toimii näin ollen hiilinieluna.

Suomalaisesta näkökulmasta puu on hyvä lähirakennusmateriaali, joka tulee Euroopassa aina vastuullisesti kasvatetuista metsistä, eli esimerkiksi hakkuiden jälkeen metsä uudistetaan. Lisäksi puun muokkaaminen rakennuskäyttöön vaatii hyvin vähän energiaa moneen muuhun rakennusmateriaaliin verrattuna.

Puurakennus toimii hiilivarastona

Myös rakennusmateriaalina puu sitoo itseensä hiiltä, ja näin ollen puurakennus toimii koko elinkaarensa ajan hiilivarastona. Esimerkiksi voidaan ottaa 14-kerroksinen massiivipuukerrostalo. Sen tarvitsema puumäärä kasvaa Suomessa 20 minuutin aikana, ja se toimii 450 tonnin hiilivarastona jopa satoja vuosia. 450 tonnia vastaa 700 henkilöauton keskimääräistä päästöä vuodessa.

Yksinkertaisia ja -aineisia puurakenteita on helppo korjata lähes loputtomasti esimerkiksi vaihtamalla vahingoittunut puuosa. Kun rakennus aikoinaan tulee tiensä päähän, puu voidaan käyttää edelleen energiaksi esimerkiksi polttamalla, jolloin hiilidioksidi puolestaan siirtyy uusiin, kasvaviin puihin.

Kun rakennus aikoinaan tulee tiensä päähän, puu voidaan käyttää edelleen energiaksi esimerkiksi polttamalla, jolloin hiilidioksidi puolestaan siirtyy uusiin, kasvaviin puihin.

Jos päättäisimme tänä vuonna tehdä kaiken Suomen uudisrakennustuotannon massiivipuusta, vaatisi se 2 miljoonaa kuutiota puuta. Määrä saattaa kuulostaa paljolta, mutta se on vain 20 % Suomen vuotuisesta sahatavaran tuotannosta. Kun huomioidaan puun pitkäikäisyys rakennusmateriaalina sekä sen toimiminen hiilivarastona, niin meidän olisi mahdollista rakentaa entistä enemmän puusta.

Artikkelin lähteenä on käytetty Stora Enson Lauri Linkosalmen 16.1.2019 TRÄ:n terveellisen ja kestävän rakentamisen illassa pitämää puheenvuoroa ”Kestävä kehitys puurakentamisessa”.