Oikein tehtynä puurakennus on pitkäaikainen hiilivarasto

Raken­nus­teol­li­suus kulut­taa vuo­sit­tain jopa 40% maa­il­man raa­­ka-aineis­­ta, ja nykyi­set ennus­teet väes­tön­kas­vus­ta ja kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta viit­taa­vat sii­hen, että vuo­teen 2050 men­nes­sä maa­pal­lon raken­ne­tun ympä­ris­tön pin­­ta-ala tuplaan­tuu nykyi­ses­tä. Sik­si ei ole­kaan yhden­te­ke­vää, miten ja mis­tä raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­ta raken­nam­me nyt ja tule­vai­suu­des­sa.

Jos päättäisimme tänä vuonna tehdä kaiken Suomen uudisrakennustuotannon massiivipuusta, vaatisi se 2 miljoonaa kuutiota puuta.

Sii­tä ei pääs­tä mihin­kään: raken­ta­mi­nen ja asu­mi­nen ovat yksi eni­ten ympä­ris­töä kuor­mit­ta­vis­ta asiois­ta. Raken­ta­mi­nen ja raken­nuk­set kulut­ta­vat 30 % vuo­tui­ses­ta ener­gias­ta ja aiheut­ta­vat 25 % vuo­tui­suis­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä. Samaan aikaan maa­pal­lon läm­pe­ne­mi­sen hil­lit­se­mi­sek­si vaa­di­taan entis­tä järeäm­piä toi­mia: nykyi­set hii­li­diok­si­di­pääs­töt pitäi­si puo­lit­taa vain rei­lus­sa vuo­si­kym­me­nes­sä, ja täy­si hii­li­neut­raa­lius pitäi­si saa­vut­taa vuo­teen 2050 men­nes­sä.

Myös uudet, aiem­paa ener­gia­te­hok­kaam­mat raken­nuk­set muut­ta­vat tar­kas­te­lu­nä­kö­kul­maa. Jos aiem­min raken­nus­ten suu­rin ilmas­tol­le aiheut­ta­ma kuor­ma oli käy­tön­ai­kai­nen ener­gian­ku­lu­tus, nykyis­ten ener­gia­sää­dös­ten aika­na entis­tä isom­pi huo­mio kiin­nit­tyy raken­ta­mi­sen aikai­seen ener­gian­ku­lu­tuk­seen.

Raken­nus­ma­te­ri­aa­lien käyt­tö vaa­tii pal­jon tehos­ta­mis­ta, ja koko­nai­set mate­ri­aa­li­ryh­mät ovat tar­kas­te­lun alla. Esi­mer­kik­si semen­tin­val­mis­tus tuot­taa noin 5 % kai­kis­ta maa­il­man kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä, ja uusiu­tu­mat­to­mien pet­ro­ke­mian­teol­li­suu­den tuot­tei­den käyt­töä pitää tule­vai­suu­des­sa miet­tiä entis­tä tar­kem­min.

Esimerkiksi sementinvalmistus tuottaa noin 5 % kaikista maailman kasvihuonepäästöistä

Puu on vastuullinen ja uusiutuva rakennusmateriaali

Uusiu­tu­mat­to­mien raken­nus­ma­te­ri­aa­lin rin­nal­la on myös pal­jon uusiu­tu­via mate­ri­aa­le­ja, kuten puu­ta. Sen käyt­tö herät­tää pal­jon tun­tei­ta puo­les­ta ja vas­taan, mut­ta tut­ki­mus­ten perus­teel­la puu on yksi vähi­ten ilmas­toa kuor­mit­ta­vis­ta raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­ta.

Kas­vaes­saan puu sitoo itseen­sä ilman hii­li­diok­si­dia ja toi­mii näin ollen hii­li­nie­lu­na. Suo­mes­sa on 1970-luvul­­ta läh­tien kas­va­nut enem­män puu­ta kuin mitä sitä on käy­tet­ty. Toki puun käyt­tö­kin on koko ajan kas­va­nut, mut­ta ei samas­sa mää­rin kun sen kas­vu, eli puu­ta jää täl­lä het­kel­lä met­siin enem­män kun mitä sitä ehdi­tään käyt­tää.

Kasvaessaan puu sitoo itseensä ilman hiilidioksidia ja toimii näin ollen hiilinieluna.

Suo­ma­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta puu on hyvä lähi­ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­li, joka tulee Euroo­pas­sa aina vas­tuul­li­ses­ti kas­va­te­tuis­ta met­sis­tä, eli esi­mer­kik­si hak­kui­den jäl­keen met­sä uudis­te­taan. Lisäk­si puun muok­kaa­mi­nen raken­nus­käyt­töön vaa­tii hyvin vähän ener­gi­aa moneen muu­hun raken­nus­ma­te­ri­aa­liin ver­rat­tu­na.

Puurakennus toimii hiilivarastona

Myös raken­nus­ma­te­ri­aa­li­na puu sitoo itseen­sä hiil­tä, ja näin ollen puu­ra­ken­nus toi­mii koko elin­kaa­ren­sa ajan hii­li­va­ras­to­na. Esi­mer­kik­si voi­daan ottaa 14-ker­­rok­­si­­nen mas­sii­vi­puu­ker­ros­ta­lo. Sen tar­vit­se­ma puu­mää­rä kas­vaa Suo­mes­sa 20 minuu­tin aika­na, ja se toi­mii 450 ton­nin hii­li­va­ras­to­na jopa sato­ja vuo­sia. 450 ton­nia vas­taa 700 hen­ki­lö­au­ton kes­ki­mää­räis­tä pääs­töä vuo­des­sa.

Yksin­ker­tai­sia ja -ainei­sia puu­ra­ken­tei­ta on help­po kor­ja­ta lähes loput­to­mas­ti esi­mer­kik­si vaih­ta­mal­la vahin­goit­tu­nut puu­osa. Kun raken­nus aikoi­naan tulee tien­sä pää­hän, puu voi­daan käyt­tää edel­leen ener­giak­si esi­mer­kik­si polt­ta­mal­la, jol­loin hii­li­diok­si­di puo­les­taan siir­tyy uusiin, kas­va­viin pui­hin.

Kun rakennus aikoinaan tulee tiensä päähän, puu voidaan käyttää edelleen energiaksi esimerkiksi polttamalla, jolloin hiilidioksidi puolestaan siirtyy uusiin, kasvaviin puihin.

Jos päät­täi­sim­me tänä vuon­na teh­dä kai­ken Suo­men uudis­ra­ken­nus­tuo­tan­non mas­sii­vi­puus­ta, vaa­ti­si se 2 mil­joo­naa kuu­tio­ta puu­ta. Mää­rä saat­taa kuu­los­taa pal­jol­ta, mut­ta se on vain 20 % Suo­men vuo­tui­ses­ta saha­ta­va­ran tuo­tan­nos­ta. Kun huo­mioi­daan puun pit­käi­käi­syys raken­nus­ma­te­ri­aa­li­na sekä sen toi­mi­mi­nen hii­li­va­ras­to­na, niin mei­dän oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa entis­tä enem­män puus­ta.

Artik­ke­lin läh­tee­nä on käy­tet­ty Sto­ra Enson Lau­ri Lin­ko­sal­men 16.1.2019 TRÄ:n ter­veel­li­sen ja kes­tä­vän raken­ta­mi­sen illas­sa pitä­mää puheen­vuo­roa ”Kes­tä­vä kehi­tys puu­ra­ken­ta­mi­ses­sa”.