TRÄ haluaa saada rakennusalan päästö- ja jätemäärän kuriin

Raken­nusa­la tuot­taa mer­kit­tä­vän osuu­den maa­il­man koko­nais­pääs­töis­tä ja suu­rim­man jäte­vir­ran EU:ssa. TRÄ on huo­lis­saan kes­tä­mät­tö­mäs­tä tilan­tees­ta, sil­lä pääs­tö­jen ja jät­teen kas­vul­le ei näy lop­pua, ja lisäk­si kier­rä­tys toi­mia­lal­la on var­sin heik­koa. Osa alan toi­mi­jois­ta halu­aa teh­dä muu­tok­sen kes­tä­väm­pään suun­taan.

Kes­tä­vä kehi­tys on yksi tämän het­ken puhu­tuim­mis­ta aiheis­ta, ja muun muas­sa kier­rä­tys, muo­vin käyt­tö ja len­to­lii­ken­teen pääs­töt ovat suu­ren­nus­la­sin alla.

Euroo­pan komis­sion mukaan raken­­nus- ja pur­ku­jä­te muo­dos­ta­vat suu­rim­man jäte­vir­ran EU:ssa, ja se kat­taa perä­ti yhden kol­mas­osan kai­kes­ta jät­tees­tä. Ottaen huo­mioon raken­ta­mi­sen jäte- ja pääs­tö­mää­rät, raken­nusa­la on pääs­syt kes­tä­vän kehi­tyk­sen kes­kus­te­lus­sa ver­rat­tain hel­pol­la, ja alal­la tuli­si­kin teh­dä suu­ri suun­nan­muu­tos koh­ti kes­tä­väm­piä toi­min­ta­pe­ri­aat­tei­ta. 

“Ihmi­set ovat todel­la huo­lis­saan esi­mer­kik­si muo­vi­jät­teen mää­räs­tä – maa­il­mas­sa noin 8 mil­joo­naa ton­nia muo­via pää­tyy meriin joka vuo­si. Tie­toi­suus ongel­mas­ta on kas­va­nut pal­jon, ja on hie­noa, että asial­le on alet­tu kehit­tää rat­kai­su­ja”, tote­aa Trä Grou­pin toi­mi­tus­joh­ta­ja, Tho­mas Norei­la.

“Saman­kal­tais­ta huo­mio­ta pitäi­si saa­da nyt raken­nus­teol­li­suu­del­le. Kaa­to­pai­koil­le pää­ty­vä raken­nus­jät­teen mää­rä pel­käs­tään Euroo­pas­sa on monin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si muo­vin mää­rään meris­sä”, Norei­la jat­kaa.

WWF:n mukaan täl­lä het­kel­lä meris­sä on yhteen­sä 150 mil­joo­naa ton­nia jätet­tä. Ver­tai­lu­na, vain Euroo­pas­sa syn­tyy yli 450 mil­joo­naa ton­nia raken­­nus- ja pur­ku­jä­tet­tä vuo­sit­tain, ja arviol­ta vain noin kol­mas­osa sii­tä kier­rä­te­tään.

Kat­so videom­me raken­nus­teol­li­suu­den jäte­mää­ris­tä tääl­tä

Myös raken­nusa­lan hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat hälyt­tä­viä: raken­nus­ten elin­kaa­ren aika­na käy­te­tyt raken­nus­ma­te­ri­aa­lit ja raken­ta­mi­sen pro­ses­sit kat­ta­vat 11% kai­kis­ta pääs­töis­tä. Lukuun ei sisäl­ly lain­kaan ope­ra­tii­vi­sen toi­min­nan, kuten raken­nus­ten läm­mit­tä­mi­seen ja valai­suun käy­te­tyn ener­gian, pääs­tö­jä. 

”Täl­lä het­kel­lä esi­mer­kik­si len­to­lii­ken­ne on kovan syy­nin alla. Len­to­lii­ken­teen pääs­töt ovat noin 2–4% koko­nai­suu­des­ta, ja nii­den vähen­tä­mi­sek­si vaa­di­taan ja suun­ni­tel­laan jat­ku­vas­ti toi­men­pi­tei­tä. Raken­nusa­la ei ole saa­nut yhtä suur­ta huo­mio­ta, vaik­ka pääs­töt ovat arviol­ta aina­kin 11% koko­nai­suu­des­ta”, Norei­la jat­kaa.

Kun raken­ta­mi­sen mate­ri­aa­lien ja pro­ses­sien pääs­töi­hin lisä­tään ope­ra­tii­vi­sen toi­min­nan pääs­töt (mm. läm­mi­tyk­sen ja valai­sun ener­gian­ku­lu­tus) koko­nai­suus kas­vaa hät­käh­dyt­tä­vään 39 pro­sent­tiin. Tähän osuu­teen kulut­ta­jil­la­kin on mah­dol­li­suus vai­kut­taa valin­noil­laan.

TRÄ toi­voo nyt tie­toi­suu­den raken­nusa­lan kes­tä­mät­tö­mäs­tä tilan­tees­ta kas­va­van ja kan­nus­taa mui­ta alan toi­mi­joi­ta mukaan muut­ta­maan raken­ta­mi­sen suun­taa.

”Onnek­si monet suu­rem­mat toi­mi­jat halua­vat kes­tä­mät­tö­mään tilan­tee­seen muu­tok­sen. Teem­me esi­mer­kik­si Sto­ra Enson kans­sa yhteis­työ­tä, jot­ta muu­tos parem­paan saa­tai­siin aikai­sek­si”, Norei­la päät­tää.

Kat­so videom­me raken­nus­teol­li­suu­den jäte­mää­ris­tä tääl­tä.

Läh­teet

Cem­bu­reau, Sus­tai­nable con­struc­tion, Con­struc­tion & demo­li­tion was­te
Euro­pean Com­mis­sion, Con­struc­tion and demo­li­tion was­te mana­ge­ment pro­tocol, 2016
Ilmas­toa­pu, Len­tä­mi­sen pääs­töt, 2019
UN Envi­ron­ment, Beat plas­tic pol­lu­tion
UN Envi­ron­ment, Glo­bal sta­tus report, 2017
World Green Buil­ding Council, New report: the buil­ding and con­struc­tion sec­tor can reach net zero car­bon emis­sions by 2050, 2019

WWF, Out of the plas­tic trap: Saving the Medi­ter­ra­nean from plas­tic pol­lu­tion, 2018