Hen­git­tä­vä raken­ne on yksi kiis­tel­lyim­mis­tä ja vää­ri­nym­mär­re­tyim­mis­tä ilmai­suis­ta raken­nusa­lal­la. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa ker­ron, mis­tä on oikeas­ti kysy­mys – ja mis­tä ei. Kai­ken taka­na on vesi. Aloi­te­taan perus­teis­ta.

Veden kolme olomuotoa

Vedel­lä on kol­me olo­muo­toa: kiin­teä (jää), nes­te (vesi) ja kaa­su (vesi­höy­ry). Myös lumi on jää­tä. Jää on ”kui­vaa” ja näky­vää. Nes­te­mäi­nen vesi on ”mär­kää” ja näky­vää. Kaa­su on ”kui­vaa” ja näky­mä­tön­tä. On huo­mat­ta­va, että yleis­kie­les­sä puhum­me usein vesi­höy­rys­tä, kun tar­koi­tam­me aero­so­lia. Esi­mer­kik­si pil­vet ja sumu ovat aero­so­lia, siis pie­niä nes­te­pi­sa­roi­ta ilmas­sa. Ne eivät ole vesi­höy­ryä. Vesi­höy­ryä ei voi näh­dä. Se on ilman osa­kaa­su, siis ikään kuin osa ilmaa. Kos­teus­kon­vek­tio tar­koit­taa sitä, että vesi tai vesi­höy­ry liik­kuu ilma­vir­taus­ten muka­na. Vesi­höy­ry voi myös kul­kea ilma­tii­vii­den raken­tei­den läpi dif­fuusion vai­ku­tuk­ses­ta.

Nes­te­mäis­tä vet­tä kah­del­la tapaa – meres­sä ja pil­vis­sä eli aero­so­li­na. Ilmas­sa ole­vaa vesi­höy­ryä ei voi näh­dä, vaik­ka sitä­kin siel­lä on. Vil­la Oiva­lan sau­nan teras­sil­ta.

Läpäiseekö hengittävä rakenne ilmaa?

Ylei­nen käsi­tys on, että ilma pää­see liik­ku­maan hen­git­tä­vän raken­teen läpi. Täs­tä ei kui­ten­kaan ole kyse. Avaan asi­aa negaa­tion kaut­ta. Hen­git­tä­vän raken­teen anti­tee­si on höy­ryn­sul­ku. Höy­ryn­sul­ku ei läpäi­se nes­te­mäis­tä vet­tä eikä ilmaa, siis ei myös­kään vesi­höy­ryä. Hen­git­tä­vä raken­ne voi läpäis­tä ilmaa (esim. sahan­pu­ru) tai olla läpäi­se­mät­tä (esim. mas­sii­vi­puu). Hen­git­tä­vyy­del­lä ei näin ollen ole mitään teke­mis­tä ilma­tii­viy­den kans­sa. Mis­tä siis on kysy­mys?

Hengittävä rakenne = kosteutta sitova rakenne

Ark­ki­teh­ti Panu Kai­la on kiteyt­tä­nyt näin: hen­git­tä­vä = kas­tu­va. Jos hen­git­tä­vä oli­si kuvat­ta­va yhdel­lä sanal­la, kas­tu­va oli­si hyvä valin­ta. Se kai­paa kui­ten­kin tar­ken­nus­ta. Tär­ke­ää on, että raken­ne on, pait­si kas­tu­va, myös kui­vu­va. Itse haluan käyt­tää kak­si sanaa hen­git­tä­vän mää­rit­te­le­mi­seen: hen­git­tä­vä = kos­teut­ta sito­va. Tar­kem­min sanot­tu­na: hen­git­tä­vä raken­ne kyke­nee läpäi­se­mään, sito­maan ja luo­vut­ta­maan sekä nes­te­mäis­tä vet­tä että vesi­höy­ryä. Se on hygros­koop­pi­nen eli vet­tä ime­vä. Sil­lä on suu­ri kos­teus­ka­pa­si­teet­ti, mikä tar­koit­taa kykyä sitoa ja luo­vut­taa kos­teut­ta. Nyt, kun olen mää­ri­tel­lyt hen­git­tä­vän raken­teen, käy­tän jat­kos­sa ilmai­sua kos­teut­ta sito­va raken­ne.

Muo­vi­maa­le­ja mai­nos­te­taan ”hen­git­tä­vi­nä”, mut­ta kuvas­sa vesi­höy­ryä läpäi­se­vä maa­li on tuhon­nut kos­teut­ta sito­van sei­nä­ra­ken­teen raken­nus­fy­si­kaa­li­sen toi­min­nan. Maa­li ei ole pys­ty­nyt läpäi­se­mään nes­te­mäis­tä vet­tä. Van­ha Por­voo.

…mutta lateksimaaliakin kehutaan hengittäväksi?

Tavan­omai­set, vesio­hen­tei­set muo­vi­maa­lit­kin läpäi­se­vät vesi­höy­ryä, siis kaa­su­mais­ta vet­tä. ”Läpäi­see vesi­höy­ryä kos­teus­suo­jas­ta tin­ki­mät­tä”, kehuu mai­nos. Olen­nais­ta on, että muo­vi­maa­lit eivät läpäi­se nes­te­mäis­tä vet­tä. Sik­si ne ovat vaa­ral­li­sia perin­tei­sil­le raken­nuk­sil­le ja siten myös ihmi­sil­le. Sisäil­man kos­teus, vesi­höy­ryn muo­dos­sa, pyr­kii läm­mi­tys­kau­del­la raken­tei­den läpi koh­ti ulkoil­maa dif­fuusion vai­ku­tuk­ses­ta, kun­nes kon­den­soi­tuu eli tii­vis­tyy nes­te­mäi­sek­si muo­vi­maa­lin sisä­pin­nas­sa, eikä pää­se pois. Sen vuok­si jul­ki­si­vu­ver­hous­ten taka­na käy­te­tään nyky­ään yleen­sä tuu­le­tus­ra­koa. Kun käy­te­tään kos­teut­ta läpäi­se­vää maa­lia, ei hir­si­ta­los­sa tar­vi­ta tuu­le­tus­ra­koa. Olen kir­joit­ta­nut aihees­ta aiem­min tääl­lä. Ulko­maa­muo­vi­poh­jai­nen eris­te ovat esi­merk­ke­jä täl­lai­sis­ta. Kos­teut­ta sito­va raken­ne edel­lyt­tää samoin toi­mi­vaa pin­ta­kä­sit­te­lyä – esi­mer­kik­si savi- tai kalk­ki­rap­paus­ta, puu­kui­tu­le­vyä, pape­ri­ta­pet­tia ja keit­to­maa­lia. Tark­ka­na on olta­va, sil­lä lami­noi­dun ilman­sul­ku­pa­pe­rin välis­sä on pii­lo­tet­tu­na muo­vi­kal­vo, ja pape­ri­ta­pe­tis­sa saat­taa olla muo­vi­pin­noi­te.

Perin­tei­nen lama­sal­vos­ra­ken­ne puna­mul­la­tul­la lau­ta­ver­houk­sel­la on kos­teut­ta sito­va, ter­veel­li­nen raken­ne. Seu­ra­saa­ri, Ivars.

Millaiset rakenteet ovat kosteutta sitovia?

Kos­teut­ta sito­via raken­tei­ta ovat esi­mer­kik­si hir­si, polt­ta­ma­ton savi ja höy­ryn­su­lut­to­mat ran­ko­ra­ken­teet, jot­ka on läm­mö­ne­ris­tet­ty orgaa­ni­sel­la aineel­la, kuten pel­la­val­la, sel­lu­vil­lal­la tai sahan­pu­rul­la. Myös pol­te­tus­ta savi­tii­les­tä muu­rat­tu mas­sii­vi­nen sei­nä on kos­teut­ta sito­va, vaik­ka sitoo­kin vähem­män vet­tä kuin puu. Kos­teut­ta sito­van raken­teen voi pila­ta kos­teut­ta läpäi­se­mät­tö­min pin­noit­tein. Höy­ryn­sul­ku­muo­vi, muo­vi­maa­li ja -lak­ka sekä lisä­läm­mö­ne­ris­tee­nä käy­tet­tä­vä muo­vi­poh­jai­nen eris­te ovat esi­merk­ke­jä täl­lai­sis­ta. Kos­teut­ta sito­va raken­ne edel­lyt­tää samoin toi­mi­vaa pin­ta­kä­sit­te­lyä – esi­mer­kik­si savi- tai kalk­ki­rap­paus­ta, puu­kui­tu­le­vyä, pape­ri­ta­pet­tia ja keit­to­maa­lia. Tark­ka­na on olta­va, sil­lä lami­noi­dun ilman­sul­ku­pa­pe­rin välis­sä on pii­lo­tet­tu­na muo­vi­kal­vo, ja pape­ri­ta­pe­tis­sa saat­taa olla muo­vi­pin­noi­te.

Muo­vi­maa­li tuho­aa kos­teut­ta sito­van raken­teen toi­mi­vuu­den. Vesi pää­see kyl­lä maa­li­pin­nan alle, mut­ta ei pää­se kui­vu­maan pois.

Miksi kosteutta sitova rakenne on terveellinen?

Kos­teut­ta sito­va raken­ne tasaa sisäil­man kos­teut­ta. Kos­teut­ta sito­va raken­ne on vika­sie­toi­nen. Raken­tee­seen esi­mer­kik­si viis­to­sa­teen muka­na jou­tu­va vesi pää­see haih­tu­maan pois, ja raken­ne kui­vuu.  Eri­tyi­sen vika­sie­toi­nen – siten tur­val­li­nen ja kes­tä­vä – on perin­tei­nen hir­si­ra­ken­ne, joka kos­teus­vau­rioi­den lisäk­si kes­tää huo­mat­ta­via raken­teel­li­sia muo­don­muu­tok­sia, toi­sin kuin muu­rat­tu raken­nus tai levy­ta­lo. Puu­poh­jai­nen eris­te pys­tyy sito­maan itseen­sä huo­mat­ta­van mää­rän nes­te­mäis­tä vet­tä ilman, että sen eris­tys­ky­ky juu­ri heik­ke­nee – kuten vil­la­pai­ta. Mine­raa­li­vil­la toi­mii toi­sin: jokai­nen kui­tu on mah­dol­li­nen kos­teu­den tii­vis­ty­mis­pin­ta, ja vil­lan eris­tys­ky­ky romah­taa sen kas­tues­sa. Raken­nuk­sen ter­vey­den kan­nal­ta olen­nais­ta on koko raken­nuk­sen vai­pan kos­teus­fy­si­kaa­li­nen toi­min­ta sisäl­tä ulos asti, esi­mer­kik­si tape­tis­ta jul­ki­si­vun maa­li­pin­taan. Ter­veel­li­ses­sä raken­nuk­ses­sa kan­nat­taa tavoi­tel­la ilma­tii­vis­tä ja kos­teut­ta sito­vaa raken­nus­ta­paa, jos­ta kir­joi­tam­me lisää myö­hem­min.

PEKKA SAATSI

Teks­ti on alun perin jul­kais­tu SAATSI Ark­ki­teh­tien blo­gis­sa 18.4.2017.