Tuusulan townhouse-kodeissa on oma tontti mutta jaettuja kustannuksia

Muu­al­ta Euroo­pas­ta tut­tu town­­house- eli kau­­pun­­ki­­pien­­ta­­lo-kon­­sep­­ti on vie­lä suh­teel­li­sen uusi tulo­kas Suo­mes­sa. Ryk­men­tin­puis­toon raken­tu­vat kodit näyt­tä­vät ulkoa päin rivi­ta­loil­ta, mut­ta ovat itse asias­sa eril­lis­ta­lo­ja. Mut­ta miten eril­lis­ta­lot eroa­vat rivi­ta­lois­ta ja toi­saal­ta taas oma­ko­ti­ta­lois­ta? 

Kak­­si- tai useam­pi­ker­rok­si­set town­houset eli kau­pun­ki­pien­ta­lot ovat tut­tu näky muu­al­la Euroo­pas­sa. Tii­vii­seen kau­pun­ki­mai­seen raken­ta­mi­seen eri­tyi­sen hyvin sopi­vas­sa raken­nus­tyy­pis­sä huo­neis­tot ovat niin sanot­tu­ja läpi­ta­lon­huo­neis­to­ja eli ikku­noi­ta on kah­den puo­lin raken­nus­ta, ja naa­pu­ri­huo­neis­to­jen sei­nät ovat joko täy­sin kiin­ni toi­sis­saan tai nii­tä erot­taa pie­ni rako. Aivan kuten rivi­ta­los­sa­kin, voi samaan riviin osua hyvin eri­ko­koi­sia huo­neis­to­ja, ja jois­sain rat­kai­suis­sa jokai­nen huo­neis­to poik­ke­aa jul­ki­si­vun ulko­näön­kin osal­ta toi­sis­taan mer­kit­tä­väs­ti. 

Myös tontti kuuluu asunnon omistajalle

Äkki­vil­kai­sul­ta Tuusu­lan Ryk­men­tin­puis­toon val­mis­tu­vat 13 huo­neis­toa näyt­tä­vät kah­del­ta rivi­ta­lo­ko­ko­nai­suu­del­ta. Lähem­pi tar­kas­te­lu kui­ten­kin osoit­taa, että huo­neis­to­jen välis­sä on pie­ni, muu­ta­man sen­tin rako, ja itse asias­sa viral­li­sen mää­rit­te­lyn mukaan kodit ovat eril­lis­ta­lo­ja.

Eril­lis­ta­lo on monel­le hie­man vie­raam­pi käsi­te. Mer­kit­tä­vin ero rivi­ta­loon ver­rat­tu­na on se, että täs­sä koh­tees­sa kaup­po­jen yhtey­des­sä jokai­nen lunas­taa asun­non lisäk­si hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­muk­sel­la myös itsel­leen kuu­lu­van tont­tio­suu­den. 

Tyy­pil­li­ses­tä rivi­ta­los­ta kodit poik­kea­vat siten, että nii­den asiois­ta ei ole päät­tä­mäs­sä asun­­to-osa­­keyh­­tiö, vaan omis­ta­jil­la on suu­rem­pi vapaus teh­dä omaa kotia kos­ke­via pää­tök­siä. Toi­saal­ta Tuusu­las­sa asuk­kail­la on jon­kin ver­ran yhtei­siä tilo­ja, kuten ulko­vä­li­ne­va­ras­tot ja kort­te­lin oma sau­na, joi­den käy­tös­tä ja kun­nos­sa­pi­dos­ta pää­te­tään yhdes­sä. Se miten yhteis­tä omai­suut­ta jat­kos­sa hal­lin­noi­daan, on asuk­kai­den itse pää­tet­tä­vis­sä. 

Kustannuksia voidaan jakaa 

Jos eril­lis­ta­lo ero­aa tyy­pil­li­ses­tä rivi­ta­lo­yh­tiös­tä, niin samoin ero­ja löy­tyy myös oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­seen. Eril­lis­ta­lon osta­ja mak­saa oston yhtey­des­sä asun­­to-osak­­keis­­ta varain­siir­to­ve­ron, joka on kak­si pro­sent­tia. Oma­ko­ti­ta­lon vero­tus on siis osta­jal­le hie­man kal­liim­pi kuin eril­lis­ta­lon. 

Samoin yhtei­set kulut, kuten jäte­mak­sut ja yhtei­set säi­ly­tys­ti­lat, jaka­mal­la tulee kus­tan­nus­sääs­tö­jä. Moni mai­nit­see eril­lis­ta­lon eduk­si myös sen, että yhtei­siä asioi­ta hoi­det­taes­sa suh­teet naa­pu­rei­hin muo­dos­tu­vat tii­viim­mik­si. Se mil­lai­sek­si Ryk­men­tin­puis­ton kort­te­lin asuk­kai­den yhtei­se­lä­mä muo­dos­tuu, on tule­vien asuk­kai­den itse rat­kais­ta­vis­sa.

Kiin­nos­tuit­ko vuo­den 2020 Asun­to­mes­suil­le nouse­vis­ta town­­house-kodeis­­ta? 

Myy­jiem­me yhteys­tie­dot löy­dät tääl­tä!

Kotien tar­kem­mat kuvauk­set Bo LKV:n sivuil­ta:
L-kokoi­­nen
M-kokoi­­nen
S-kokoi­­nen
XS-kokoi­­nen