Suomessa, ja nimenomaan asuntomessualueilla, asuu tutkimusten mukaan Euroopan tyytyväisimmät asukkaat. Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala arvioi yhdeksi painavaksi syyksi sen, että messualueilla asuvat oppivat tuntemaan toisensa jo rakennusvaiheessa.
- Suomalaiset eivät tunnetusti ole maailman sosiaalisinta porukkaa, mutta tutkimustuloksia ei käy kiistäminen: asumisessa nautimme siitä, että naapurit ovat tuttuja. Se luo turvaa ja pysyvyyden tunnetta.
Syitä ylivoimaiseen asumistyytyväisyyteen on muitakin. Asuntomessut tutkii asumisen hyvinvoinnin reseptiä vuosittaisen asukasbarometrin avulla. Viime vuonna kysely toteutettiin Espoossa, Tampereella ja Vaasassa.

Tuomaala toteaa, että äärimmäisen tärkeänä pidetty luontokokemus juontaa jo kodin sisältä, talon rakennusmateriaaleista lähtien.
- Mielenkiintoinen fakta on se, että ihminen aistii luonnon läsnäolon yhtä voimakkaana, asui sitten luonnollisesti kasvaneen tai ihmisen muovaaman luontoalueen keskellä. Siksi pyrimme olemaan mukana uusien messualueiden suunnittelussa jo kaavoitusvaiheessa.
Barometri kerää tietoa ja ymmärrystä hyvien käytäntöjen pohjaksi. Tavoite ei kuitenkaan rajaudu pelkästään tulevien messukohteiden mahdollisimman onnistuneeseen toteutukseen.

- Nyt kun esimerkiksi liikenne on niin kovassa murroksessa, joudumme yhä perusteellisemmin miettimään, miten ratkaista liikkumisen mahdollisuudet vuosiksi eteenpäin. Sen lisäksi lähestymme jokaisen alueen asumisen elinkaarta siitä näkökulmasta, että alueen on palveltava yhä vanhenevaa kansaamme vauvasta vaariin.
- Messujen suunnitteluun nivoutuu valtava määrä muutakin dataa, jota voisi hyödyntää Suomessa laajemminkin, eikä pelkästään yhden messualueen rakentamiseen vuodessa. Asuntomessujen aluesuunnittelussa on ainutlaatuista kertatoteutuksen voimaa, jolla olisi arvoa monille muillekin, Tuomaala pohtii.
Elämisen polut johtavat Jätkäsaareen
Lähes jokainen suomalainen tuntee asuntomessujen käsitteen. Harvempi kuitenkaan tietää sen, että messuorganisaatio on voittoa tavoittelematon osuuskunta, joka vuosittaisen messutapahtuman lisäksi tekee muutakin.
Messuorganisaatio auttaa esimerkiksi pienempiä, usein muuttotappiokuntia, luomaan uusia, houkuttelevia ympäristöjä. Sellainen projekti alkoi vuodenvaihteessa Länsi-Uudellamaalla Inkoossa, jossa rakennetaan kokonaan uutta kuntakeskustaa. Perinteisestä asuntomessutoiminnasta hanke eroaa siten, ettei osuuskunta järjestä yleisölle avointa messutapahtumaa rakennusvaiheen päätyttyä.
- Inkoo on hyvä esimerkki siitä, mitä toivomme pääsevämme tekemään enenevissä määrin. Uuden kuntakeskustan ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua kesällä 2022, Harri Tuomaala sanoo.

Asuntomessut laajentaa toimintaansa myös jo rakennettuun kaupunkiympäristöön järjestämällä Elämisen polut -ilmaistapahtuman Helsingin Jätkäsaaressa syyskuussa. Tapahtuma nostaa kymmenen päivän ajan esille kaupunkiasumisen uusia ratkaisuja ja palveluita. Tapahtumakonsepti voidaan toteuttaa kaikenlaisissa kehittyvissä kaupunkiympäristöissä Suomessa ja kansainvälisesti.
- Kaiken kaikkiaan olemme Asuntomessuilla nyt etsimässä uusia ratkaisuja parempaan elämään. Hiukan mahtipontiselta kuulostava tavoite avautuu, kun mietitään sitä, kuinka monesta yksittäisestä asiasta hyvä asuminen koostuu. Toimintamme ei enää rajoitu kotiin ja pihaan, vaan koko rakennettuun ympäristöön, sen palveluihin ja kokonaisvaltaiseen toimivuuteen. Tavoitteemme on itse asiassa sama kuin Suomen valtiolla, Tuomaala naurahtaa löytäessään sopivan rinnastuksen.
Seuraavat asuntomessut järjestetään heinäkuussa Porissa, jossa vanha teollisuusalue on kunnostettu asuinkäyttöön.
- Pori on hyvä esimerkki toteutuksesta, jossa viheralueet ovat merkittävässä roolissa ja jossa kaikki asumisen kriittiset palvelut eli asumisen elinkaaren eri vaiheet on tuotu samalle, kompaktille alueelle.
Tuusulan asuntomessuille vuonna 2020 rakentuu ennätysmäärä puutaloja. Terveystietoisuus ja sisäilmaongelmat ovat siivittäneet massiivirakenteisten talojen kysynnän kasvuun.
- Nykyrakentamisen ongelmakohdat ovat moninaiset, mutta uskon, että Asuntomessut pystyy tarjoamaan alustan, jossa terveelliset ja kestävät ratkaisut on helppo toteuttaa. Hyviä ideoita ei pidä jäädä märehtimään vaan ne on pistettävä käytäntöön heti. Sitä kautta muukin yhteiskunta havahtuu huomaamaan, että asioita voi ja pitää muuttaa, Tuomaala summaa.
Lue lisää Tuusulan asuntomessuille vuonna 2020 rakentuvista Trä Kronor -kodeista täältä!