Mitä nykyrakentamisen kannattaisi omaksua rakennusperinteestä?

Nyky­ra­ken­ta­mi­sen haas­teis­ta kir­joi­te­taan lähes päi­vit­täin. Kun joi­ta­kin vuo­sia van­ho­ja kou­lu­ja ja päi­vä­ko­te­ja ase­te­taan käyt­tö­kiel­toon, on jos­sain men­ty pie­leen ja pahas­ti. Mut­ta voi­vot­te­lun sijaan haluam­me miet­tiä tilan­tee­seen rat­kai­su­ja, jot­ka perus­tu­vat vank­kaan vuo­si­sa­tai­seen todis­tusai­neis­toon. Mik­si jot­kin raken­nuk­set ovat kes­tä­neet pys­tys­sä ja ter­vei­nä 250 vuot­ta? Mikä on nii­den salai­suus?

Rakennuksen hengittävyys tarkoittaa, että sen rakenne on suunniteltu kastumaan ja kuivumaan ilman että se menee siitä pilalle.

Hengittävä massiivirakenne kestää kastumista ja on kierrätettävissä

Hen­git­tä­vä mas­sii­vi­ra­ken­ne tar­koit­taa kah­ta asi­aa. Raken­nuk­sen hen­git­tä­vyys tar­koit­taa, että sen raken­ne on suun­ni­tel­tu kas­tu­maan ja kui­vu­maan ilman että se menee sii­tä pilal­le. Tämä on eri­tyi­sen tär­keä omi­nai­suus talol­le tule­vai­suu­des­sa, kun ilmas­ton­muu­tos tekee Suo­men­kin sää­olo­suh­teis­ta aiem­paa kos­team­pia.

Mas­sii­vi­ra­ken­ne voi olla teh­ty esi­mer­kik­si puus­ta tai tii­les­tä. Olen­nais­ta on, että yksi yhte­näi­nen raken­ne­ker­ros huo­leh­tii kai­kis­ta raken­teen kes­kei­sis­tä omi­nai­suuk­sis­ta, kuten eris­tyk­ses­tä ja kan­ta­vuu­des­ta. Nykyi­set ”tii­li­ta­lot” ovat teh­ty tek­ni­si­nä moni­ker­ros­ra­ken­tei­na, jol­loin tii­li on ainoas­taan ulko­pin­taa koris­ta­va pin­ta­ker­ros, ja sen alla on esi­mer­kik­si teol­li­sia vil­lo­ja, jot­ka homeh­tues­saan aiheut­ta­vat sisäil­maon­gel­mia. Sen sijaan ei ole mitään syy­tä sil­le, ettei­vät­kö esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kes­kus­tan yli 100-vuo­­ti­aat täys­tii­li­ta­lot oli­si pys­tys­sä vie­lä seu­raa­vat 100–500 vuot­ta.

Aiem­min tyy­pil­li­nen pui­nen mas­sii­vi­ra­ken­ne on ollut veis­tet­ty hir­si ulko­lau­doi­tuk­sel­la suo­jat­tu­na, mut­ta nyky­ään sil­le on kus­tan­nus­te­hok­kai­ta teol­li­sia vaih­toeh­to­ja, kuten puun yhteen pyök­ki­nau­loil­la kokoa­va Nur­holz, lii­maa hyö­dyn­tä­vä Cross-Lami­­na­­ted Tim­ber sekä alu­mii­ni­nau­loil­la koot­tu Mas­­siv-Holz Mau­er. Puis­ta mas­sii­vi­ra­ken­net­ta tukee myös nii­den muo­dos­ta­vat hii­li­va­ras­tot: ne sito­vat itseen­sä kas­vus­saan tar­vit­se­man­sa hii­len koko raken­nuk­sen käyt­töiän ajan.

Yksiai­nei­set mas­sii­vi­ra­ken­tei­set talot kes­tä­vät hyvin aikaa, ovat tar­vit­taes­sa hel­pos­ti kor­jat­ta­vis­sa, ja elin­kaa­ren­sa pääs­sä puh­taat raken­nus­ma­te­ri­aa­lit on help­po kier­rät­tää seu­raa­vaan käyt­töön.

Nykyään hirrelle on kustannustehokkaita teollisia vaihtoehtoja, kuten puun yhteen pyökkinauloilla kokoava Nurholz, liimaa hyödyntävä Cross-Laminated Timber sekä alumiininauloilla koottu Massiv-Holz Mauer.

Ilmanvaihdon ja kosteudenhallinnan perusasiat on usein unohdettu

Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to on yksi poh­jois­mai­sen raken­nus­pe­rin­teen hel­mis­tä, jois­ta ker­rom­me lisää esi­mer­kik­si täs­sä artik­ke­lis­sa.

Lisäk­si raken­nuk­sen koko­nais­ter­veel­li­syy­teen liit­ty­vät olen­nai­ses­ti tuu­let­tu­va ala­poh­ja ja vint­ti. Tuu­let­tu­va ala­poh­ja voi olla joko perin­tei­nen mul­ta­penk­ki, jos­sa läm­mö­ne­ris­teet ovat kivi­ja­lan sei­nus­toil­la, tai sit­ten ros­si­poh­ja, jos­sa aja­tuk­se­na on, että lat­tia on kaut­taal­taa­non läm­mö­ne­ris­tet­ty. Olen­nais­ta on, että ilma pää­see liik­ku­maan talon alla esi­mer­kik­si ns. kis­san­luuk­ku­jen kaut­ta.

Kor­kei­den huo­ne­ti­lo­jen sekä ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen aika­kau­del­la unoh­de­taan usein se, että par­hai­ten vint­ti täyt­tää teh­tä­vän­sä, kun se ei ole asuin­käy­tös­sä. Tuu­let­tu­va ullak­ko toi­mii kos­teu­den­haih­tu­mis­reit­ti­nä. Sil­loin kun vint­ti­ti­la ei ole asuin­käy­tös­sä, huo­ma­taan myös kon­­dens­­si- ja vuo­to­koh­dat hel­pom­min. Niin­pä ullak­ko­ra­ken­ta­mis­ta voi­daan­kin pitää ris­kik­kää­nä täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­se­na.

Tasa­kat­to on oikein suun­ni­tel­tu­na ja toteu­tet­tu­na ihan hyvä rat­kai­su. Kal­te­va kat­to on kui­ten­kin eri­tyi­sen pit­käi­käi­nen ja tur­val­li­nen raken­ne, joka aut­taa raken­nuk­sen kos­teu­den­hal­lin­nas­sa. Myös sau­mat­tu pel­ti­kat­to on hyvä ja pit­käi­käi­nen raken­ne, jota soi­si hyö­dyn­net­tä­vän nyky­ään aiem­paa useam­min. Riit­tä­vät räys­täät ja talos­ta pois­päin ohjat­tu sade­ve­si paran­ta­vat myös talon käyt­töi­kää ja ter­veel­li­syyt­tä.

Reilut räystäät ovat osa talojen kosteudenhallintaa.

Yksinkertainen rakennustapa vähentää asioita, jotka voivat mennä pieleen

Ehkä eni­ten nyky­päi­vä­nä unoh­det­tu asia on yksin­ker­tai­nen raken­nus­ta­pa. Mitä vähem­män raken­nuk­ses­sa on eri­lai­sia ele­ment­te­jä, kuten mate­ri­aa­le­ja ja lii­tok­sia, sitä vähem­män asioi­ta voi men­nä pie­leen raken­­ta­­mis- ja asu­mi­sai­ka­na.

Eri­lai­set eris­teet ja pin­ta­kä­sit­te­ly­ma­te­ri­aa­lit ovat täyn­nä eri­lai­sia kemi­kaa­le­ja ja lisä­ai­nei­ta, jot­ka pait­si aiheut­ta­vat asuk­kail­le tur­haa kemi­kaa­li­kuor­maa, myös ede­saut­taa vää­rän­lais­ten mik­ro­bien lisään­ty­mis­tä. Tämä puo­les­taan saat­taa joh­taa sii­hen, että raken­nuk­set homeh­tu­vat.

Yksin­ker­tai­ses­ti raken­net­tu talo voi­daan myös aina kor­ja­ta, kos­ka raken­teet ja mate­ri­aa­lit ovat sel­kei­tä. Hir­siä voi­daan uusia, piip­pua pai­ka­ta ja teh­dä mui­ta paran­nuk­sia. Samaa ei voi­da sanoa monis­ta uusis­ta talois­ta, jot­ka ovat moni­mut­kai­sia, ja moni raken­ne ja lai­te lau­ke­aa vii­meis­tään 50 vuo­den käy­tön jäl­keen.

Artik­ke­lin läh­tee­nä on käy­tet­ty Pek­ka Saat­sin 16.1.2019 TRÄ:n ter­veel­li­sen ja kes­tä­vän raken­ta­mi­sen illas­sa pitä­mää puheen­vuo­roa otsi­kol­la Mitä voim­me oppia van­hois­ta raken­nuk­sis­ta ja raken­nus­pe­ri­aat­teis­ta? Kuvas­sa Saat­si (oik.) yhdes­sä illan juon­ta­neen Trä Grou­pin toi­mi­tus­joh­ta­jan Tho­mas Norei­lan kans­sa.

Pekka Saatsi ja Thomas Noreila esiintyivät TRÄ:n kestävän ja terveellisen rakentamisen illassa.