Mitä nykyrakentamisen kannattaisi omaksua rakennusperinteestä?

Nykyrakentamisen haasteista kirjoitetaan lähes päivittäin. Kun joitakin vuosia vanhoja kouluja ja päiväkoteja asetetaan käyttökieltoon, on jossain menty pieleen ja pahasti. Mutta voivottelun sijaan haluamme miettiä tilanteeseen ratkaisuja, jotka perustuvat vankkaan vuosisataiseen todistusaineistoon. Miksi jotkin rakennukset ovat kestäneet pystyssä ja terveinä 250 vuotta? Mikä on niiden salaisuus?

Rakennuksen hengittävyys tarkoittaa, että sen rakenne on suunniteltu kastumaan ja kuivumaan ilman että se menee siitä pilalle.

Hengittävä massiivirakenne kestää kastumista ja on kierrätettävissä

Hengittävä massiivirakenne tarkoittaa kahta asiaa. Rakennuksen hengittävyys tarkoittaa, että sen rakenne on suunniteltu kastumaan ja kuivumaan ilman että se menee siitä pilalle. Tämä on erityisen tärkeä ominaisuus talolle tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos tekee Suomenkin sääolosuhteista aiempaa kosteampia.

Massiivirakenne voi olla tehty esimerkiksi puusta tai tiilestä. Olennaista on, että yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä ominaisuuksista, kuten eristyksestä ja kantavuudesta. Nykyiset ”tiilitalot” ovat tehty teknisinä monikerrosrakenteina, jolloin tiili on ainoastaan ulkopintaa koristava pintakerros, ja sen alla on esimerkiksi teollisia villoja, jotka homehtuessaan aiheuttavat sisäilmaongelmia. Sen sijaan ei ole mitään syytä sille, etteivätkö esimerkiksi Helsingin keskustan yli 100-vuotiaat täystiilitalot olisi pystyssä vielä seuraavat 100-500 vuotta.

Aiemmin tyypillinen puinen massiivirakenne on ollut veistetty hirsi ulkolaudoituksella suojattuna, mutta nykyään sille on kustannustehokkaita teollisia vaihtoehtoja, kuten puun yhteen pyökkinauloilla kokoava Nurholz, liimaa hyödyntävä Cross-Laminated Timber sekä alumiininauloilla koottu Massiv-Holz Mauer. Puista massiivirakennetta tukee myös niiden muodostavat hiilivarastot: ne sitovat itseensä kasvussaan tarvitsemansa hiilen koko rakennuksen käyttöiän ajan.

Yksiaineiset massiivirakenteiset talot kestävät hyvin aikaa, ovat tarvittaessa helposti korjattavissa, ja elinkaarensa päässä puhtaat rakennusmateriaalit on helppo kierrättää seuraavaan käyttöön.

Nykyään hirrelle on kustannustehokkaita teollisia vaihtoehtoja, kuten puun yhteen pyökkinauloilla kokoava Nurholz, liimaa hyödyntävä Cross-Laminated Timber sekä alumiininauloilla koottu Massiv-Holz Mauer.

Ilmanvaihdon ja kosteudenhallinnan perusasiat on usein unohdettu

Painovoimainen ilmanvaihto on yksi pohjoismaisen rakennusperinteen helmistä, joista kerromme lisää esimerkiksi tässä artikkelissa.

Lisäksi rakennuksen kokonaisterveellisyyteen liittyvät olennaisesti tuulettuva alapohja ja vintti. Tuulettuva alapohja voi olla joko perinteinen multapenkki, jossa lämmöneristeet ovat kivijalan seinustoilla, tai sitten rossipohja, jossa ajatuksena on, että lattia on kauttaaltaanon lämmöneristetty. Olennaista on, että ilma pääsee liikkumaan talon alla esimerkiksi ns. kissanluukkujen kautta.

Korkeiden huonetilojen sekä ullakkorakentamisen aikakaudella unohdetaan usein se, että parhaiten vintti täyttää tehtävänsä, kun se ei ole asuinkäytössä. Tuulettuva ullakko toimii kosteudenhaihtumisreittinä. Silloin kun vinttitila ei ole asuinkäytössä, huomataan myös kondenssi- ja vuotokohdat helpommin. Niinpä ullakkorakentamista voidaankin pitää riskikkäänä täydennysrakentamisena.

Tasakatto on oikein suunniteltuna ja toteutettuna ihan hyvä ratkaisu. Kalteva katto on kuitenkin erityisen pitkäikäinen ja turvallinen rakenne, joka auttaa rakennuksen kosteudenhallinnassa. Myös saumattu peltikatto on hyvä ja pitkäikäinen rakenne, jota soisi hyödynnettävän nykyään aiempaa useammin. Riittävät räystäät ja talosta poispäin ohjattu sadevesi parantavat myös talon käyttöikää ja terveellisyyttä.

Reilut räystäät ovat osa talojen kosteudenhallintaa.

Yksinkertainen rakennustapa vähentää asioita, jotka voivat mennä pieleen

Ehkä eniten nykypäivänä unohdettu asia on yksinkertainen rakennustapa. Mitä vähemmän rakennuksessa on erilaisia elementtejä, kuten materiaaleja ja liitoksia, sitä vähemmän asioita voi mennä pieleen rakentamis- ja asumisaikana.

Erilaiset eristeet ja pintakäsittelymateriaalit ovat täynnä erilaisia kemikaaleja ja lisäaineita, jotka paitsi aiheuttavat asukkaille turhaa kemikaalikuormaa, myös edesauttaa vääränlaisten mikrobien lisääntymistä. Tämä puolestaan saattaa johtaa siihen, että rakennukset homehtuvat.

Yksinkertaisesti rakennettu talo voidaan myös aina korjata, koska rakenteet ja materiaalit ovat selkeitä. Hirsiä voidaan uusia, piippua paikata ja tehdä muita parannuksia. Samaa ei voida sanoa monista uusista taloista, jotka ovat monimutkaisia, ja moni rakenne ja laite laukeaa viimeistään 50 vuoden käytön jälkeen.

Artikkelin lähteenä on käytetty Pekka Saatsin 16.1.2019 TRÄ:n terveellisen ja kestävän rakentamisen illassa pitämää puheenvuoroa otsikolla Mitä voimme oppia vanhoista rakennuksista ja rakennusperiaatteista? Kuvassa Saatsi (oik.) yhdessä illan juontaneen Trä Groupin toimitusjohtajan Thomas Noreilan kanssa.

Pekka Saatsi ja Thomas Noreila esiintyivät TRÄ:n kestävän ja terveellisen rakentamisen illassa.