Painovoimainen ilmanvaihto on mahdollista toteuttaa nykymääräyksilläkin

Poh­jois­mai­sen raken­nus­pe­rin­teen hel­mi, pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to, on fysii­kan lakei­hin perus­tu­va tapa suun­ni­tel­la ja raken­taa talo­ja, jois­sa ilma vaih­tuu. Vii­me vuo­teen asti tiu­kat mää­räyk­set ovat han­ka­loit­ta­neet raken­nus­lu­van saa­mis­ta pai­no­voi­mai­sel­le ilman­vaih­dol­le. Oikein suun­ni­tel­tu­na ja toteu­tet­tu­na se on kui­ten­kin eko­lo­gi­nen ja kus­tan­nus­te­ho­kas tapa huo­leh­tia hyväs­tä sisäil­mas­ta. Seu­raa­vas­sa annam­me vink­ke­jä sii­hen, miten se kan­nat­taa toteut­taa, ja mitä suun­nit­te­lu­vai­hees­sa tulee ottaa huo­mioon.

Painovoimainen ilmanvaihto on pohjoismaisen rakennusperinteen helmj.

Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to on vuo­si­sa­to­ja van­han tapa huo­leh­tia raken­nus­ten ilman­kier­ros­ta. Olem­me käsi­tel­leet sen perus­toi­min­ta­pe­ri­aat­tei­ta aiem­min­kin. Samaan tah­tiin kun raken­nus­mää­räyk­siä on tul­lut lisää on myös pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don toteut­ta­mi­nen vähen­ty­nyt. Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa onkin vain vähän suun­nit­te­li­joi­ta, joil­le pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don suun­nit­te­lu on rutii­nia. Niin­pä suun­nit­te­luun ja val­von­taan kan­nat­taa­kin panos­taa nor­maa­lia enem­män.

Ilmanvaihto määrittelee rakennuksen muodon ja huonejärjestyksen

Tär­kein­tä pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don suun­nit­te­lus­sa on ottaa ilman­vaih­to­suun­nit­te­li­ja mukaan mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa. Pai­no­voi­mais­ta ilman­vaih­toa kun ei voi ”lii­ma­ta” val­miik­si suun­ni­tel­lun talon pääl­le, vaan se mää­rit­tää esi­mer­kik­si huo­ne­jär­jes­tys­tä ja talon ulko­nä­köä.

Rin­ta­ma­mies­ta­lon pro­to­tyyp­pi on yksi esi­merk­ki talos­ta, joka on suun­ni­tel­tu pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don kan­nal­ta toi­mi­vak­si. Talon kes­kel­lä on piip­pu, jon­ka ympä­ril­le huo­neet on jär­jes­tet­ty siten, että ilma niis­tä pois­tuu pii­pun kaut­ta, ja raken­nuk­sen kor­keus mah­dol­lis­taa riit­tä­vän kor­kean pii­pun raken­ta­mi­sen. Raken­nuk­ses­sa ei myös­kään ollut mär­kä­ti­lo­ja ja wc:tä ylä­ker­ras­sa. Toi­mi­vin raken­nus­tyyp­pi on kak­si­ker­rok­si­nen rin­ta­ma­mies­ta­lo, jos­sa on ullak­ko. Sil­loin myös ylä­ker­taan on mah­dol­lis­ta sijoit­taa mär­kä­ti­lo­ja

Rintamamiestalon prototyyppi on yksi esimerkki talosta, joka on suunniteltu painovoimaisen ilmanvaihdon kannalta toimivaksi.

Pro­jek­tin onnis­tu­mi­sen kan­nal­ta on myös­kin tär­ke­ää, että pääs­tään hyvään vuo­ro­vai­ku­tuk­seen raken­nus­val­von­nan viran­omais­ten kans­sa. Sekä suun­nit­te­li­jal­la että raken­nus­val­von­nal­la saat­taa olla vain vähän koke­mus­ta pai­no­voi­mai­ses­ta ilman­vaih­dos­ta, joten avoin kes­kus­te­lu on tär­ke­ää. Raken­nus­val­von­ta antaa reu­naeh­dot suun­nit­te­lul­le: se mitä raken­nus­val­von­ta vaa­tii ja miten se tul­kit­see mää­räyk­siä riip­puu mm. raken­nus­pai­kan sijain­nis­ta, raken­nuk­sen koos­ta sekä raken­nus­tyy­pis­tä. Rat­kai­su­ja on yhtä mon­ta kuin hank­kei­ta­kin.

Kaik­ki raken­nus­val­vo­jat voi­vat myös teh­dä poik­keuk­sia mää­räyk­siin, jos he koke­vat, että han­ke on muu­ten hyvä ja toi­mi­vak­si suun­ni­tel­tu. Täl­löin kaik­kia mää­räyk­siä ei tar­vit­se täyt­tää kai­kil­ta osin. Jo ennen vuo­den 2018 höl­len­nyk­siä raken­nus­mää­räyk­siin voi­tiin pai­no­voi­mai­sia ilman­vaih­to­ja toteut­taa raken­nuk­siin poik­keus­lu­pien avul­la.

Esimerkkejä toimivista ratkaisuista on

Tie­dos­sa on pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don toi­mi­vuut­ta tuke­via teki­jöi­tä, jot­ka kan­nat­taa miet­tiä kun­toon jo suun­nit­te­lu­vai­hees­sa.

Ensin­nä­kin kodin raken­nus­pai­kal­la on suu­ri mer­ki­tys ilman­vaih­don toi­mi­mi­sen kan­nal­ta. Kor­keal­la mäel­lä tai ison vesis­tön ran­nal­la tuu­lee lähes aina sen ver­ran, että myös ilma vaih­tuu tehok­kaas­ti. Muun­lai­sis­sa pai­kois­sa pitää aina käyt­tää har­kin­taa ilman­vaih­to­asioi­ta mie­tit­täes­sä. Lisäk­si vuo­teen mah­tuu aina muu­ta­mia tuu­let­to­mia het­kiä ja päi­viä, jol­loin ilman­vaih­to voi­daan hoi­taa maa­lais­jär­ki­ses­ti avaa­mal­la ikku­nat.

Jos huo­nei­ta ei pys­ty­tä aset­te­le­maan pii­pun ympä­ril­le, pitää pois­toil­man ohjaa­mi­ses­sa hyö­dyn­tää yli­mää­räi­siä vale­piip­pu­ja. Moni pel­kää kos­teu­den valu­mis­ta sisäl­le piip­pu­jen kaut­ta, mut­ta eri­tyi­ses­ti mas­sii­vi­ra­ken­tei­sis­ta, kuten esi­mer­kik­si tii­les­tä teh­dyis­tä pii­puis­sa, tii­vis­ty­vä vesi ei valu sisäl­le. Läm­mön­läh­teet huo­leh­ti­vat piip­pu­jen kui­vuu­des­ta tehok­kaas­ti, ja nii­den olles­sa pois käy­tös­tä mas­sii­vi­ra­ken­ne imee kos­teu­den itseen­sä. Myös teräs­ra­ken­tei­sia pois­to­hor­me­ja voi­daan käyt­tää, kun­han toteu­tuk­ses­sa on huo­mioi­tu riit­tä­vä läm­mö­ne­ris­tys ja mah­dol­li­ses­ti muut kon­den­soi­tu­mi­sen estä­mi­seen vai­kut­ta­vat teki­jät. Jo 1950-luvul­­ta läh­tien on toteu­tet­tu myös täl­lai­sia rat­kai­su­ja, ja nii­tä osa­taan teh­dä toi­mi­vik­si.

Tuli­si­jat oli­si jär­ke­vää suun­ni­tel­la siten, että niis­sä on ilman­vaih­to­vent­tii­li. Viral­li­ses­ti se ei ole hyväk­syt­ty ilman­vaih­to­pää­te­lai­te, mut­ta se on oleel­li­nen pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don toi­mi­mi­sel­le sil­loin kun tuli­si­jat eivät ole käy­tös­sä.

Vedon tun­teen voi vält­tää suun­nit­te­le­mal­la kor­vausil­man oton oikein. Rii­tä­mät­tö­mäs­tä korvaus/tuloilman saa­mi­ses­ta ker­too se, että ilmaa tulee esi­mer­kik­si lat­tian läpi aiheut­taen epä­mu­ka­van vedon­tun­teen jal­koi­hin.

Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu yksinkertaisiin fysiikan lakeihin

Nykyarkkitehtuuri ei aina tue painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa

Kotien mär­kä­ti­lat kan­nat­taa aina sijoi­tel­la pii­pun ympä­ril­le raken­nuk­sen kes­ki­ker­rok­seen tai muu­ten kes­kit­tää omak­si ryh­mäk­seen. WC-tiloi­­hin suun­ni­tel­laan ovi­ra­ko tai siir­toil­ma­vent­tii­li, jol­loin WC-tilo­­jen likai­nen ilma pois­tuu omaa reit­ti­ään. Kodin­­hoi­­to- ja sau­na­ti­lat kan­nat­taa suun­ni­tel­la erik­seen, ja usein on jär­ke­vää miet­tiä sau­na­ti­lo­jen sijoit­ta­mis­ta koko­naan eril­li­seen tilaan asuin­ra­ken­nuk­seen näh­den. Ylä­ker­ras­sa voi olla WC-tilat, mut­ta suih­kua sin­ne ei kan­na­ta teh­dä, sil­lä sil­loin pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to ei rii­tä ilman­vaih­dok­si. Täl­löi­nen ilman­vaih­to pitää miet­tiä hybri­di­mal­lin mukai­ses­ti, jol­loin tilois­sa on esi­mer­kik­si tuu­len voi­mal­la tai jos­kus pie­nel­lä säh­kö­moot­to­ril­la toi­mi­va tehos­tus tai huip­pui­mu­ri.

Nykyi­sin kotei­hin suun­ni­tel­laan usein kor­kei­ta avo­ti­lo­ja, jois­sa on iso­ja ete­län­puo­lei­sia ikku­noi­ta. Täl­lai­ses­sa rat­kai­sus­sa mikään ilman­vaih­to­ta­pa ei vält­tä­mät­tä toi­mi hyvin. Ikku­noi­den kaut­ta tule­va läm­pö­kuor­ma vai­keut­taa tilo­jen pitä­mis­tä sopi­van vii­leä­nä. Myös por­tai­kot toi­mi­vat ilman­vaih­to­reit­tei­nä, jol­loin nykyi­nen avo­por­taik­kot­ren­di aset­taa ilman­vaih­dol­le haas­tei­ta. Täl­löin ylä­ker­ran makuu­huo­neis­sa tulee olla ovet, ja nii­den pitää olla sul­jet­tu­na, jol­loin likai­nen ilma ei kul­keu­du nii­hin. Makuu­huo­nei­siin pitää lisä­tä omat pois­toil­ma­rei­tit, jot­ta niis­sä on mah­dol­lis­ta olla hyvä sisäil­ma.

Koke­nut pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don suun­nit­te­li­ja osaa kui­ten­kin ottaa kai­ken tämän suun­nit­te­lus­sa huo­mioon, joten kan­nat­taa roh­keas­ti kään­tyä ammat­ti­lai­sen puo­leen heti raken­nus­pro­jek­tin alus­sa.

Artik­ke­lin läh­tee­nä on käy­tet­ty Lei­no Kuu­lu­vai­sen ja Jari Keto­lan 16.1.2019 TRÄ:n ter­veel­li­sen ja kes­tä­vän raken­ta­mi­sen illas­sa pitä­mää puheen­vuo­roa otsi­kol­la Näin saat raken­nus­lu­van pai­no­voi­mai­seen ilman­vaih­toon – asian­tun­ti­jat ker­to­vat

Artikkelin lähteenä on käytetty Leino Kuuluvaisen ja Jari Ketolan 16.1.2019 TRÄ:n terveellisen ja kestävän rakentamisen illassa pitämää puheenvuoroa otsikolla Näin saat rakennusluvan painovoimaiseen ilmanvaihtoon – asiantuntijat kertovat