Rakentaminen on toiseksi suurin muovinkuluttaja – poikkeuksiakin löytyy

Hel­sin­gin Sano­mat uuti­soi 6.4.2019 ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön ja VTT:n yhtei­ses­tä sel­vi­tyk­ses­tä, jon­ka mukaan vii­des­osa Suo­mes­sa käy­te­tys­tä muo­vis­ta menee raken­nuk­siin. Isoim­mat raken­nut­ta­jat alka­vat vas­ta lop­pu­vuo­des­ta laa­ti­maan sel­vi­tyk­siä sii­tä, miten muo­vien mää­rää voi­si hei­dän uudis­­ra­­ken­­nus- ja remon­toin­ti­koh­teis­sa vähen­tää. Samaan aikaan alal­la on jo raken­nut­ta­jia, joil­le alhai­nen muo­vin ja mui­den pet­ro­ke­mian­teol­li­suu­den tuot­tei­den mää­rä on yksi suun­nit­te­lun pää­pe­ri­aat­teis­ta.  

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön yhteis­työs­sä VTT:n kans­sa laa­ti­mas­sa sel­vi­tyk­ses­sä kävi ilmi, että vii­des­osa Suo­mes­sa käy­te­tys­tä muo­vis­ta menee raken­ta­mi­sen tar­pei­siin. Raken­ta­mi­nen on maan toi­sek­si suu­rin muo­vin­ku­lut­ta­ja, sil­lä vain pak­kaus­teol­li­suus on sen edel­lä muo­vin­ku­lu­tuk­ses­sa. 

Viidesosa Suomessa käytetystä muovista menee rakentamisen tarpeisiin.

Muo­via löy­tyy kai­kis­ta raken­nuk­sen osis­ta ja sen jakau­tu­mi­nen eri osiin vaih­te­lee run­saas­ti raken­nus­koh­teen myö­tä. Hel­sin­gin Sano­mien artik­ke­lia var­ten haas­ta­tel­lun ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön Mat­ti Kuit­ti­sen mukaan muo­vi­nä­kö­kul­ma ei sel­väs­ti­kään ole ollut eri­tyi­sen tark­kai­lun koh­tee­na.

- Näyt­tää sil­tä, että koko se suun­nit­te­lun ja raken­ta­mi­sen pro­ses­si on sel­lai­nen, että siel­lä pitää skar­pa­ta, että saa­daan muo­vi­mää­riä kuriin, hän lisää Hel­sin­gin Sano­mien haas­tat­te­lus­sa.

Rakennusteollisuus on Suomen toiseksi suurin muovinkuluttaja.

Muoville on vaihtoehtoja

Samaan aikaan kun suu­ret raken­nut­ta­jat ovat vas­ta herää­mäs­sä teke­mään kar­toi­tuk­sia muo­vin­käy­tön vähen­tä­mi­sek­si, on osa toi­mi­jois­ta jo huo­mat­ta­vas­ti pidem­mäl­lä.

Suun­nit­te­lem­me ja raken­nu­tam­me kote­ja, jois­sa on hen­git­tä­vä mas­sii­vi­ra­ken­ne. Niin­pä raken­tei­siin ei tule tyy­pil­li­sis­tä uudis­ra­ken­nuk­sis­ta poi­ke­ten lain­kaan muo­via, lii­maa tai ure­taa­nia. Olem­me muu­ten­kin muo­vin käy­tös­sä hyvin kriit­ti­siä: ainoas­taan säh­kö­joh­dot, vesi- ja vie­mä­ri­put­ket sekä jot­kin vesie­ris­teet saat­ta­vat sisäl­tää pie­nen mää­rän muo­vio­sia. Kotei­him­me tulee ainoa­taan 12 pää­ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­lia, jot­ka ovat kaik­ki puh­tai­ta luon­non­ma­te­ri­aa­le­ja.

Kuten kaikkia rakennusmateriaalejamme, myös vesikatteen eli katon päällimmäisen kerroksen valinnassa teimme perusteellisen pohjatyön ennen kuin päädyimme Ruukin Classic C -teräskatteeseen.

Ilman muo­via­kin on mah­dol­lis­ta raken­taa.

Monel­ta on pääs­syt unoh­tu­maan, että muo­vit­to­mia kote­ja on raken­net­tu Suo­mes­sa vuo­si­sa­to­ja, ja pet­ro­ke­mian tuot­tei­den käyt­tä­mi­nen raken­ta­mis­sa on mel­ko tuo­re ilmiö. Kyse on ennen kaik­kea halus­ta aja­tel­la asioi­ta toi­sel­la taval­la: miet­tiä nii­tä koh­tia, mis­sä muo­vi voi­daan kor­va­ta jol­lain toi­sel­la mate­ri­aa­lil­la tai aina­kin vähen­tää sen käyt­töä tun­tu­vas­ti. Talos­sa ei tar­vit­se olla muo­via kes­tääk­seen suo­ma­lai­sia sää­olo­suh­tei­ta ja mones­sa koh­taa sen käyt­tö voi olla jopa huo­no asia raken­nuk­sen ja asuk­kai­den hyvin­voin­nin kan­nal­ta. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä kuor­mas­ta, jon­ka se aiheut­taa luon­nol­le.