Kuten kaikissa muissakin valitsemissamme rakennusmateriaaleissa, myös käyttämämme puun alkuperässä ja käsittelyssä emme ole halunneet tehdä kompromisseja. Niinpä MHM-elementeissä käyttämämme puu on FSC-sertifioitua, jolloin voimme seurata koko tuotantoprosessia aina metsästä valmiisiin koteihimme asti.
Suomen Tuulileijonan kosteutta sitova ja luovuttava puukuitulevy on monelle tuttu tuote restauroinnin puolelta. Hyvät kokemukset tuotteesta massiivirakenteisten talojen tuulensuojaeristämisessä puolsivat tuotteen hyödyntämistä myös Trä Kronor -kodeissa. Rakennusperiaatteiden mukaisesti valinta osui tuotteeseen, joka on liimaton ja myrkytön, ja jonka raaka-aine tulee FSC-sertifioidusta metsästä.
Rakennusteollisuus kuluttaa vuosittain jopa 40% maailman raaka-aineista, ja nykyiset ennusteet väestönkasvusta ja kaupungistumisesta viittaavat siihen, että vuoteen 2050 mennessä maapallon rakennetun ympäristön pinta-ala tuplaantuu nykyisestä. Siksi ei olekaan yhdentekevää, miten ja mistä rakennusmateriaaleista rakennamme nyt ja tulevaisuudessa.
Nykyrakentamisen haasteista kirjoitetaan lähes päivittäin. Kun joitakin vuosia vanhoja kouluja ja päiväkoteja asetetaan käyttökieltoon, on jossain menty pieleen ja pahasti. Mutta voivottelun sijaan haluamme miettiä tilanteeseen ratkaisuja, jotka perustuvat vankkaan vuosisataiseen todistusaineistoon. Miksi jotkin rakennukset ovat kestäneet pystyssä ja terveinä 250 vuotta? Mikä on niiden salaisuus?
Pohjoismaisen rakennusperinteen helmi, painovoimainen ilmanvaihto, on fysiikan lakeihin perustuva tapa suunnitella ja rakentaa taloja, joissa ilma vaihtuu. Viime vuoteen asti tiukat määräykset ovat hankaloittaneet rakennusluvan saamista painovoimaiselle ilmanvaihdolle. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna se on kuitenkin ekologinen ja kustannustehokas tapa huolehtia hyvästä sisäilmasta. Seuraavassa annamme vinkkejä siihen, miten se kannattaa toteuttaa, ja mitä suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon.
